Rintamamiestalo oli sodan jälkeisenä aikana miehen mitta; Suomea rakennettiin uudelleen. Useat perheet saivat palan maata ja alkoivat hartiapankkivoimin rakentaa perheelleen uutta kotia. Rintamiestalon arvostus on säilynyt jälleenrakennusajan jälkeenkin sukupolvilta toisille. Suomalainen unelma elää edelleen: omakotitalo ja piha. Rintamiestaloissa on edelleen jotain kiehtovaa, sillä se on monen unelma omasta talosta.
– Entäpä jos katsotaan hieman pintaa syvemmältä. Mitä tarkoittaa rintamamiestalon ostaminen teknisemmästä näkökulmasta?
Rintamamiestalo ja rakennusolosuhteet
Usein rintamamiestalo on rakennettu niistä tarvikkeista, joita on ollut saatavilla; Useat perheet rakensivat samaan aikaan, ja tarvikkeista oli pulaa. Toisinaan jouduttiin soveltamaan käytettyjä menetelmiä ja materiaaleja. Kaikilla asuinalueella ei ollut edes sähköistystä. Taloja lämmitettiin tulisijoilla, mikä toimi samalla ilmanvaihtona ja kuivatti rakennuksia/rakenteita.
Talojen rakennusvuosina talvet olivat yleensä kylmiä ja kuivia, jolloin rakenteiden kosteusrasitus oli täysin erilainen kuin tänä päivänä. Nyt talvet ovat pääosin leudompia ja samalla kosteampia. Rintamiestaloissa ei monestikaan ollut juoksevaa vettä. Pesutilat ja wc sijaitsivat erillisessä rakennuksessa. Pyykit kuivatettiin ulkona ja ruoka haudutettiin padassa. Sisäilmaan vaikuttavia kosteuslähteitä oli paljon vähemmän kuin tänä päivänä.
Rintamamiestalo 2000-luvulla
Vuosikymmenten aikana ihmisten mukavuudenhalu, ja samalla asumisen vaatimustaso, on kasvanut. Arvostetaan juoksevaa vettä, vedottomuutta ja helppoa tapaa lämmittää asunto. Tulisijoja käytetään lähinnä vain tunnelman vuoksi. Rintamamiestaloja ei rakennettu 2020-luvun vaatimuksien mukaan. Rakennuksilla alkaa olla ikääkin jo 70–80 vuotta. – Onko rakennus ikuinen vai loppuuko sen käyttöikä?
Huoltamattomana ja peruskorjaamattomana moni rintamamiestalo on saanut 2000-luvulla purkutuomion. Väärillä käyttötottumuksilla ja virheellisillä korjauksilla rakennus on voitu saattaa vauriotilaan. Joillekin rakennuksille on taas voinut sattua parempi onni ja niitä on ylläpidetty ja huollettu oikea-aikaisesti sekä oikeilla menetelmillä.
Jokainen rintamiestalo on yksilönsä omine vaiheineen. Tulee kuitenkin muistaa, että mahdollisesta ylläpidosta ja huollosta riippumatta rakennuksen alkuperäiset osat ovat ikääntyneet. Näiden ikääntyneiden rakenneosien huoltoon ja kunnossapitoon tulee kiinnittää paljon enemmän huomiota, kuin uuden rakennuksen rakenteisiin.
Rintamamiestaloissa on lisäksi useita vaurioitumisherkkiä rakenneratkaisuja. Talot rakennettiin niillä tiedoilla, jotka tuolloin oli käytettävissä. Vasta vuosikymmenien jälkeen osattiin arvioida eri rakenteiden vaurioitumisriskejä. Osa riskeistä on syntynyt vasta, kun ollaan haluttu mukavuutta asumiseen mm. lisäeristyksin tai tilojen käyttötarkoitusta on muutettu.
Rintamamiestalon tyypillisimmät riskirakenteet ovat:
- betonilaatan päälle puukoolattu lattiarakenne
- tuuleentumaton ulkoseinärakenne
- tuuleentumaton yläpohjarakenne
- maanvastainen seinärakenne
- puurakenne lähellä maanpintaa
Lisäksi tulee huomioida, että rakenteissa voi olla erilaisia haitta-aineita tai materiaaleja on kyllästetty erilaisilla aineilla, joissa voi olla suuria pitoisuuksia PAH-yhdisteitä.
Mistä tietää onko löytänyt timantin markkinoilta?
Rintamamiestalo voi kuitenkin olla hyvin rakennettu, ylläpidetty ja harkiten päivitetty. Jotkin vaurioriskit on voitu välttää myös mm. hyvän rakennuspaikan johdosta.
Harkitessasi rintamamiestalon ostamista, selvitä rakennuksen korjaus- ja huoltohistoria; Parhaiten rakennuksen historia selviää, kun omistaja on tehnyt dokumentaation tehdyistä remonteista ja huolloista. Kun ryhdyt myymään rintamiestaloa, kerää kaikki mahdollinen olemassa oleva dokumentaatio esille. Myös valokuvat erilaisista remontoista kertovat rakennuksen historiaa ja täydentävät rakennuksen dokumentaatiota.
Rintamamiestalon myynti on syytä aloittaa asuntokaupan kuntotarkastuksella KH-90-00394 suoritusohjeen mukaisesti ja teetättää tarvittavat jatkotutkimukset. Jatkotutkimuksien tarkoituksena on saada tietoa rakenteiden toimivuudesta pitkällä aikavälillä. Kuntotutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa materiaalinäytteitä mm. mikrobien olemassa olon ja haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi.
Kattava kuntotarkastus ja tehdyt kuntotutkimukset ei poista kuitenkaan täysin riskiä yllätävistä korjaustarpeista, joihin tulee lähtökohtaisesti varautua rakennuksen iän ja toteutustavan vuoksi. Vaikka ammattilainen osaakin arvioida kokemukseen pohjautuen riskin paikat ja niiden todennäköisyyksiä, on rakennuksella elinkaarta takana vuosi kymmeniä, eikä kaikkia rakenteita pintamateriaalien taustalla voida selvittää ilman laajoja purkutöitä.
Rintamamiestalot – Rakentajien muistikuvia
Rintamamiestalo on paitsi osa Suomen jälleenrakentamisen historiaa, myös osa perheiden ja koko yhteiskunnan historiaa. Taloihin liittyy paljon tunnearvoa. On ymmärrettävää, että historiaa halutaan vaalia ja säilyttää.
Rakennustieto Oy on julkaissut (2006) sympaattisen kirjan nimeltään RINTAMAMIESTALOT Rakentajien muistikuvia (Toim. Jouko Taskinen). Kirjassa ääneen pääsevät rintamamiehet ja heidän läheisensä, jotka ovat itse rakentaneet tai läheltä seuranneet rintamamiestalon rakentamista.
Rintamamiestalojen rakentamisesta voidaan osaltaan ottaa oppia nykyäänkin. Talon toimivuus, materiaalien kierrätys ja kekseliäs käyttö sekä pakonkin sanelema toteutuksen ekologisuus ovat edelleenkin tavoiteltavia asioita, nykypäivän tietotaidolla toteutettuna. Kirjassa lukija kohtaa myös ajankuvaa elämästä, jolloin lähes kaikesta muusta oli puutetta paitsi lapsista.
Pidä huolta kodistasi: huolla oikea-aikaisesti ja tee elinkaaren aikaiset korjaukset mieluummin ennakoiden kuin korjausrakentamalla.