Riskirakenteen tutkiminen

Mikä on valesokkeli

Valesokkeli (piilosokkeli) on ollut yleinen ja hyväksyttävä rakenneratkaisu 1970-1980 luvuilla. Rakennetta on toteutettu 1990 – luvulla rakennetuissa rakennuksissakin. Valesokkeli rakenne on herkkä vaurioitumaan, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta.

Valesokkelin alaohjauspuuhun päässyt kosteus ei pääse kuivumaan luonnollisesti tuuleentumisella vaan korkea kosteus jää pitkäksiaikaa. Pitkäaikainen korkea kosteus puurakenteessa mahdollistaa mikrobikasvun muodostumisen rakenteeseen ja edelleen lahovauriot ovat mahdollisia, jolloin rakenteen lujuus menetetään.

Mikrobikasvusto rakenteessa aiheuttaa sisäilmaan epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet sisäilmassa voi aiheuttaa tilassa olijoille erilaisia oireita mm. nuhaa, limakalvojen ärsytysoireita, silmien oireilu, ihottumaa, hengitystieoireita, jne. Kaikki eivät välttämättä oireile mikrobien aiheuttamille epäpuhtauksille, vaan oireilu on yksilöllistä.

Valesokkelin tutkiminen

Valesokkelin kuntoa ei voida luotettavasti arvioida vain pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella. Pinnoilta voidaan tehdä riskiarviota, mutta rakenteen kunto tulee tutkia rakennetta avaamalla kuntotutkimusmenetelmin. Tarvittaessa kunto tulee edelleen varmistaa materiaalinäyttein laboratorioanalyysillä.

Miten tunnistat valesokkelin

Valesokkelin olemassa oloa ei voida aina varmuudella tunnistaa vain pinnoilta havainnoiden. Rakennekuvista, perustusten leikkauskuvien avulla saadaan varmuutta rakenteen toteutustavasta. Aina kuitenkaan rakennus ei ole toteutettu suunnitelmien mukaan, vaan täysi varmuus saadaan vain rakenteen avauksella.

Viitteitä valesokkelin olemassa olosta saadaan esim.

  • Ulko-oven alaosa on sokkelin yläpintaa alempana
  • Rakennuksen lattia on maanpinnan tasalla
  • Rakennus on rakennettu 1970-1980 luvulla

Valesokkeli rakenne voi muodostua erilaisten tasoerojen osalle. Kokenut ammattilainen osaa arvioida rakennuksen riskin paikat ja suositella tarvittaessa lisätutkimuksia rakenteen toteutustavan selvittämiseksi.

Valesokkelin vaurioituminen

Valesokkeliin voi kohdistua monia eri kosteuslähteitä. Tyypillisesti kosteus tulee rakenteeseen rakennuksen ulkopuolen kosteuden hallinnan puutteista. Puutteet ovat tyypillisesti:

  • Maanpinnan kallistuksen puutteet
  • Salaojien ikääntyminen
  • Salaojien vikaantuminen / huoltamattomuus
  • Salaojien virheellinen asennus tai salaojia ei ole
  • Rakennuksen vierustan maa-aines on hienojakoista, mikä sitoo kosteutta ja ylläpitää pitkäaikaisesti korkeaa kosteutta rakennuksen vierustalla
  • Kattovesien ohjauksen puutteet
  • Kasvillisuus rakennuksen vierustalla
  • Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän vuodot
  • Korkea sisäilman kosteus, mikä on päässyt tiivistymään rakenteisiin
  • jne.

Rakenteen toteutustavassa on voinut olla alunperin virheellinen toteutus mm. kapilaarisen kosteuden katkoa ei ole asennettu alaohjauspuun alapuolelle, mikä lisää riskiä rakenteen vaurioitumiselle.

Pitääkö valesokkeli aina korjata?

Valesokkeli tulee korjata, mikäli se on päässyt vaurioitumaan. Vaurioitumatonta rakennetta ei tarvitse korjata, mutta tulee tiedostaa valesokkelirakenteeseen liittyvät riskit ja ennalta ehkäistä rakenteen vaurioitumista. Valesokkelirakenteeseen liittyy normaalia enemmän seurantaa ja tarkkailua rakenteen toimivuudesta.

Valesokkelin rakenteen kunto selviää vain rakenteen avauksella ja tarvittaessa kunto tulee varmentaa edelleen materiaalinäytteellä. Rakenteen kosteustilanne voi vaihdella vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan, jolloin kuntotutkimuksessa tulee huomioida myös tutkimusta edeltävät sääolosuhteet.

Voiko Tiilitalossa olla valesokkeli?

Tiiliverhoillussa talossa voi olla valesokkelirakenne vaikka verhous lähtisikin lattiapinnan tasalta tai alempaa. Tiili – villa – tiili taloissa voi olla puurunkorakenteita, jotka on toteutettu valesokkelirakenteella. Erityisen tarkkana tulee olla ikkunarakenteiden osalla. Monesti ikkunoiden alaosat on tehty puurankarakenteena, vaikka muilta osin talon runkorakenne on tiili – villa – tiili rakenne. Usein 1970-1980 luvun rakennepiirustukset eivät ole kattavia kaikkien rakenteiden toteutustavan osalta, vaan näiden rakennusten tarkastamisessa tulee olla erityisen huolellinen, jotta rakenteiden toteutustavat saadaan selville tai tulee osata suositella lisätutkimuksia toteutustavan selvittämiseksi edelleen.