Tasakatto

Tasakatto – kuntotarkastus

Tasakatto on riskirakenne, jonka kunto on syytä tutkia tarkoin kuntotarkastuksella. Tasakattorakenteeseen liittyy useita eri riskitekijöitä ja tasakatto vaatii enemmän huolto- ja ylläpitotoimia, kuin harjakatto. Etenkin kattovesien ohjauksen osalle liittyy riskitekijöitä jos huolto- ja ylläpitotoimia ei tehdä säännöllisesti.

Tasakattoon liittyy myös riskiä sisäilman kosteuden siirtymisestä rakenteeseen. Lämpimässä ilmassa voi olla enemmän kosteutta, kuin rakenteessa oleva kylmä ilma voi ottaa vastaan, jolloin kosteus tiivistyy nestemäiseksi vedeksi eli kondensoituu. Epätiivis höyrynsulku ja korkea sisäilman kosteus lisäävät riskiä rakenteen vaurioitumiselle.

Kasvillisuus rakenteiden pinnoilla esim. villiviinit voivat kasvaa räystään osalta rakenteisiin ja edelleen heikentää rakenteen toimivuutta ja lisätä kosteusrasitusta. Tasakattorakenteeseen liittyy useita tekijöitä, jotka yksin tai yhdessä voivat aiheuttaa rakenteisiin vaurioita ajan kuluessa.

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asuntokaupan kuntotarkastuksella kiinnitetään erityistä huomioita tasakattorakenteeseen. Rakenteen kuntoa ja toimivuutta ei kuitenkaan voida arvioida vain pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella, vaan rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakenteita avaamalla. Rakenteen avauksen paikka ja määrä arvioidaan aina tapaus kohtaisesti. Usein yksi avaus riittää, mutta voidaan tarvita myös useita avauksia.

Riikka Hopealinna rakennusterveysasiantuntija

Riskitekijöitä

  • Sisäilman kosteuden siirtyminen rakenteeseen, puutteet ilmanvaihdossa
  • Epätiivis ilman- / höyrynsulku
  • Sade- ja sulamisvesien siirtyminen rakenteeseen, veden patoutuminen vesikatolle
  • Epätiiviit liittymät katemateriaalissa
  • Vesikatteen ikääntyminen
  • Kasvillisuuden pääsy rakenteeseen
  • Ulkoilman kosteuden siirtyminen rakenteeseen

Kosteuden siirtyessä rakenteeseen, on kosteuden haihtuminen hidasta rakenteesta. Tasakattorakenteeseen ei muodostu luonnollisia paine-erojaa, jolloin ilman liike on heikompaa ja tämän vuoksi ilmavirtojen mukana kosteus ei haihdu vaan jää rakenteeseen pitkäaikaisesti. Pitkäaikainen korkea kosteus vaurioittaa rakenteita. Rakenteisiin kohdistunut kosteusrasitus ajankuluessa heikentää materiaalien vikasietoisuutta, jolloin ikääntyessä riskit kasvavat vaurioille.

Tasakatto muutos harjakatoksi

Tasakattoja on muutettu harjakatoksi, mutta jos alkuperäistä tasakattoa katemateriaaleineen ei ole poistettu, jää rakenteeseen riskitekijöitä. Riskit liittyvät alkuperäisen tasakatto – rakenteen riittävään tuuleentumiseen eli ilman vaihtuvuuteen. Tästä syystä usein tasakattoa on ns. reiitetty, jotta rakenteen toimivuutta on parannettu tältä osin. Kaikkia tasakattoja ei ole reiitetty, jolloin tasakattoon liittyy edelleen riskiä sisäilman kosteudesta, jos se pääsee kulkeutumaan rakenteeseen.

Harjakaton asentaminen tasakattorakenteen päälle on myös paloturvallisuus riski, jos vanha kate on jätetty rakenteisiin. Mahdollisessa palotilanteessa, palo voi edetä tasakattorakenteessa bitumikermin alla, jolloin sammutustyöt hidastuvat ja vaikeutuvat.

Tasakaton muuttaminen harjakatoksi edellyyttää rakennuslupaa. On syytä varmistaa kauppatilanteessa, että muutostyölle on haettu tarvittavat luvat ja muutostyö on loppukatselmoitu eli rakennustyö on saatettu kokonaan valmiiksi.

Kuntotarkastus

Asuntokaupan kuntotarkastuksella arvioidaan kohteeseen liittyvät riskitekijät. Dokumentoidaan kattavasti tarkastettavan kohteen ominaispiirteet sekä tuodaan asuntokaupan kannalta keskusteluun rakennuksen tekninen kunto, jotta asioista voidaan sopia ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Käytetyn asunnon vastuista on hyvä keskustella ja sopia kattavasti kauppaneuvottelujen yhteydessä. Näin ennaltaehkäistään mahdollisia epäselviä tai riitatilanteita kaupan teon jälkeen.